Työhyvinvointi määritelmä

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jossa yhdistyvät työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointi on laaja käsite,jossa työn, terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin erilaisten piirteiden ja elementtien samanaikainen tarkastelu on keskeistä. Työhyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi objektiivisten työolojen, subjektiivisen hyvinvointikokemuksen ja työstä saatavan palkkion näkökulmasta. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.” . Työhyvinvointia ja työelämän tilaa voidaan myös mitata. Työhyvinvoinnille läheistä sukua on työelämän laatu -käsite.

Lähde: wikipedia

Työhyvinvointi on valtata kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Maalaisjärjellä ajateltuna, kysymys on siitä, että ihminen viihtyy töissä ja kykenee tuottavaan työhön mahdollisimman hyvin. Jos työhyvinvointiasiat ovat organisaatiossa kunnossa, kaikki osapuolet hyötyvät. Asiakkaat saavat hyvää palvelua hyvin voivilta työntekijöiltä ja yritys myös yleensä tuottaa hyvin, johtuen kahdesta edellä mainitusta. Vaihtuvuus on pieni ja sairaslomia otetaan vain kun on oikeasti aihetta, eikä silloin, kun ei huvita tai jaksa.

Työhyvinvointi tuloksen tekijänä

Työhyvinvoinnin mittaaminen on monessa mielessä haastavaa, koska kokonaisuus on melko valtava. Kuitenkin on useita, jotka ovat tehneet ansiokasta työtä tällä alalla. Esimerkiksi Marko Kesti mukaan tuloksen tekeminen työhyvinvoinnin kehittämisellä koostuu kolmesta asiasta: Poissaolojen vähentäminen, vaihtuvuuden pienentäminen ja työelämän laadun (eli sen työhyvinvoinnin) lisääminen.

 

työhyvinvointi

Marko Kestin laskelmista selviää esimerkiksi seuraavia asioita:

Poissaolojen aiheuttamat kustannukset

  • Teollisuudessa poissaolopäivän kustannus noin 370 euroa ja palvelualalla noin 280 euroa
  • Poissaolojen vaikutus tulokseen liiketoimintakapasiteetin menetyksen takia teollisuudessa 500 euroa poissaolopäivältä ja palvelualalla 330 euroa poissaolopäivältä

Esimerkkitapaus

Teollisuusyritys, joka kykenee ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä vähentämään 200 poissaolopäivää, tekee toimenpiteillä vähentämään 200 poissaolopäivää, tekee 100 000 euroa paremman liiketuloksen. Tämä vastaa noin yhden henkilötyövuoden työpanosta, joka saadaan ilman kiinteitä lisäkuluja, siksi merkitys on niin suuri liiketulokseen.

Vaihtuvuuden aiheuttamat kustannukset

Yhden kokeneen vaihtuvan työntekijän vaikutus teollisuudessa on 70 000 euroa ja palvelusektorilla 50 000 euroa. Arviossa on otettu huomioon vaihtuvuuden kustannukset (työsuhteen päättäminen ja uuden käynnistäminen) sekä liiketoimintakapasiteetin menetys.

Työelämän laadun eli työhyvinvoinnin kasvattaminen

Viiden prosentin parannus työelämän laadussa parantaa teollisuusyrityksessä liiketulosta noin 2 500 euroa työntekijää kohti ja palvelualalla liiketulosta 1 500 euroa työntekijää kohti. Työelämän laadulla tarkoitetaan työntekijöiden kokemaa työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden yhteisvaikutusta. Työelämän laatua kehittämällä voidaan lisätä liiketoimintakapasiteettia ja parantaa tulosta

Netistä löytyy myös laskuri työhyvinvoinnin hyöty-panos-suhteen arviointiin

Työhyvinvointi muutoksessa

Kaikki muutostilanteet ovat alttiita sille, että muuten hyvinvoiva työyhteisö alkaa rakoilla.  Se johtuu ihmisen perimmäisestä tarpeesta ennustettavuuteen ja turvallisuuteen, joka suurissa (tai pienissä) muutoksissa on uhattuna. Kun asiat ovat epävarmoja, ihmisen perusturvallisuuden tunne alkaa rakoilla ja jos siihen soppaan heitetään vielä huono viestintä, helvetti pääsee irti. Ihminen alkaa täyttämään itse puuttuvia tietoja ja ne harhat millä puuttuvat tiedot korvataan, saattavat vaihdella hyvinkin paljon eri henkilöiden välillä. Osa ei ole moksistaan ja toiset  tekevät pienistäkin asioista globaalia draamaa.

Jokatapauksessa viestintä muutostilanteessa on aivan jumalattoman tärkeää. On jopa helpompaa tietää saavansa turpaan kuin elää jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, että saako vai ei. Pelkästään se, että ihminen tietää missä hän seisoo, auttaa häntä sopeutumaan tilanteeseen huomattavasti helpommin. Myös mahdollisten väärinkäsitysten purkaminen ja muutoksen aiheuttavien tunnetilojen käsittely on äärimmäisen tärkeää.

Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi.  Se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Henkinen väkivalta ilmenee muun muassa syrjimisenä, nimittelynä ja vähättelynä.

Lähde: Wikipedia

Työpaikkakiusaaminen on työpahoinvointia äärimmillään. Se on salakavala väkivallan muoto, joka nakertaa yksilön itsetunnon ja samalla myös työyhteisön hyvinvoinnin nopeasti. Kaiken lisäksi kiusaamisen todistaminen on vaikeaa, koska idioottimaisen lain mukaan kohteen on todistettava kiusaaminen.Tietysti kiusattu on monta kertaa tilanteensa takia niin murskana, että joku todisteiden kerääminen on vähintäänkin absurdi ajatus. Myös työtoverien todistamaan saaminen on vaikeaa, koska ihminen haluaa ensisijaisesti varjella omaa persettään ja olla selkärangaton luuseri.

Työuupumus

Työuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi uupuneella esiintyy yleensä myös runsaasti yleisesti tunnettuja stressioireita. Työuupumus voi äärimmillää olla tilanne, missä ihminen on niin pitkään kroonisen rasituksen alla, ettei hän enää kykene palautumaan siitä. Monta kertaa rasittava tilanne on pitkittynyt ja sitten kun se romahdus tulee, se tulee yhtäkkiä ja täysin.  Voi olla, että  ihminen ei enää edes pääse ylös sängystään tai jaksa vastata puhelimeen. Palautuminen täydellisestä työuumupuksesta voi kestää vuosia.

Nopeiten ihmisen voi polttaa loppuun jatkuvalla ylirasituksella ja stressillä, joka on yhdistettynä työpaikkakiusaamiseen. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 % kärsi vakavasta ja 23 % lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 % naisista kärsi vakavasta ja 24 % lievästä työuupumuksesta.

Tyky

Tyky toiminnalla tarkoitetaan ”Työkykyä ylläpitävää” toimintaa. Monta kertaa tämä tarkoittaa jonkinlaista irtiottoa arjen työskentelystä koko työporukan voimin, pari kertaa vuodessa. Koko porukka kärrätään metsään leikkimään hauskoja seuraleikkejä ja tapahtumaan saattaa liittyä myös alkoholia ja saunomista. Tämä perinteinen tyky-ajattelu on aika perseestä ja ei se aja tarkoitustaan enää nykytiedon valossa. Työkyvyn ylläpito pitää olla säännöllistä ja jatkuvaa, jotain sellaista joka tapahtuu jatkuvasti työpaikan arjessa. Tätä kokonaisuutta voi sitten halutessaan höystää erilaisilla yhteisillä matkoilla.

Työssä jaksaminen

Työssä jaksamisen perusedelltys on se, että työntekijän kyvyt ja työtehtävät ovat tasapainossa. Jos haastetta on liian vähän tai liian paljon, se johtaa tylsistymiseen tai stressaantumiseen. Ääritilanteessa edessä on irtisanoutuminen, koska kaipaa enemmän haastetta tai palaminen loppuun liian ison taakan alla.

Työssä jaksaminen koostuu monesta pienestä ja suuresta palikasta. Työt pitää järjestää niin, että työt eivät rasitua työntekijää liikaa: vaikka työ olisi kivaa, sen voi pilata jatkuvilla ylitöillä, kiireellä, työpaikkakiusaamisella tai huonolla esimiestyöllä. Jaksamisen edistämistä voi tietysti auttaa oikeanlaisella tyky-toiminnalla ja tietysti asiassa on omavastuu. Jos ainoat harrastukset ovat tupakointi ja pullan tunkeminen naamaansa, on sataprosenttisen varmaa, että työhyvinvointi pitkässä juoksussa alkaa laskea. Tärkeintä on, että työn puolesta on mahdollisuus oman työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitoon ja siihen kannustetaan. Asiaa ei voi ulkoistaa pelkälle työterveyshuollolle, vaan se tulee leipoa sisään organisaation toimintakulttuuriin.

Työtehtävien organisoinnista ja jakamisesta vastaavat työnantaja ja esimies, joiden puoleen voi kääntyä muutosmahdollisuuksien selvittämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies sekä aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueiden edustajat ovat myös työntekijän apuna. Tärkeintä on ottaa asia puheeksi jos jaksasen kanssa on ongelmia.

Työkyky

Freud on sanonut, että ihminen on terve jos hän voi tehdä töitä ja rakastaa. Edeltävät vaativat, että ihmisellä on jonkinlainen tasapaino fyysisesti ja psyykkisesti. Elämä ei ole täydellistä, mutta homman pitää rullata jollain tasolla. Työkykyyn vaikuttaa tietysti myös ammattitaidon määrä ja ihmisen oma asenne työtä kohtaan. On mahdotonta pilkkoa työkykyä jotenkin todella kapeasti, koska ihmisen elämässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos kotona ei hommat skulaa, ei ne silloin toimi työpaikallakaan ja taas toisinpäin.

On luonnollista, että ihmisen työkyky hiukan laskee kun ikää tulee. Virtaa ei riitä ihan niin paljon, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa, että tuottavuus vähenisi. Vanhemmilla työntekijöillä on yleensä paljon osaamista ja heidän kokemuksensa tasapainottaa asiaa paljon. Tottakai oman työkyvyn jatkuva ylläpito vaikuttaa merkittävästi. Aktiivinen seniori voi olla fyysisesti paljon energisempi kuin kolmikymppinen, joka ei tee yhtään mitään. Tärkein työssä jaksamista selittävä tekijä on työn mielekkyys, jos ihminen kokee työssään merkityksellisyyttä, se antaa paljon anteeksi muilla osa-alueilla.

Työkyvyn arvioiminen on haastavaa, koska pelkkä ihmisen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioiminen ei riitä. Monta kertaa tilanne on niin, että ei ihmisessä varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta silti hänen työkykynsä laskee. Selitystä pitää pystyä hakemaan kaikilta osa-alueilla ja henkilön on itsensä osallistuttava prosessiin.

Työeläkekkeeseen sisältyy vakuutus myös työkyvyttömyyden varalta. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen on kuitenkin aina viimeinen vaihtoehto. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä arvioidaan paitsi hakijan työkyky, myös hänen tarpeensa kuntoutukseen ja koulutukseen. Näin tehdään sen takia, että työkyvyssä on aina kyse työntekijän omien voimavarojen ja työn yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Ihminen voi olla työkykyinen yhdessä ammatissa, mutta työkyvytön jossain toisessa työnkuvassa.

Leave A Response

* Denotes Required Field